Autiotalo

Jälleen kerran uskon siihen, että kun olen tiistaina syntynyt niin tiistai on minun onnenpäiväni!
Ja tänään ainakin (taas) oli.
Ystäväni tuli aamusella kahvittelemaan.Rupattelimme niitä näitä ja kerroin kuinka meidän nuorimmainen lapsi kavereineen on käynyt yhdellä autiotalolla hipsimässä ja keksineet, että siellä kummittelee.Molemmat ollaan vähän hupsuja uskomaan näihin kummitusjuttuihin ja ajattelimme mennä näin päiväsaikaan katsomaan kummitteleeko.Ja rohkeesti matkaan.Alkuun kolusimme ulkorakennuksia ja voihan kettu mitä aarteita siellä meitä odotti!Sovimme niin, että kaikki jaetaan puoliksi mitä löytyy ja jos jostain tulee riitaa sitä ei ota kumpikaan :D.
En viitsi tässä nyt laittaa kuvia ulkopuolelta tietänet miksi ;).
Ja muistutan, että emme olleet varkaissa, talo on kunnan omistama hylätty ja asumaton ollut jo vuosia.Tavarat jotka siellä on ja oli ovat sinne joltain jääneet.Jos niitä ei tähän asti kukaan ole kaivannut niin tuskin  nytkään.Ja tavarathan mitä me aarteina pidämme on toisten mielestä romua :D.

Tässä hylätyssä talossa lapset väittivät kummitusten tai muiden henkiolentojen kolaavan.

Rappuset johtavat yläkertaan,..

Verantaa...

Vanha pönttöuuni.

Keittiön lamppu.

Keittiössä vanhalääkekaappi mutta oli kiinni seinässä,,, en saanut mukaan...

Ullakolla ..

Surullisia uutisia luettu...

Vanha penkki.

Ulkovarastossa täällänen pöytä joka on onneksi pahvilla pöydänpinta suojattu...tämän hipsasen vielä hakemaan.

Ilvestölkkejä.....

Lopuksi vielä nämä mukaan :)Kiitos Sarppa mukavasta päivästä ♥